Historiikki

Liitto on perustettu 9.4.1994 musiikkineuvos Urpo Jokisen nuijankopautuksella Helsingin Työväenopistolla.

Viihdekuoroliiton hallituksen alkuperäiset jäsenet olivat musiikkineuvos Urpo Jokinen Helsingistä, musiikinopettaja Mikko Kalliomaa Lahdesta, kuoronjohtaja ja muusikko Reino Suominen Kaarosta, laulaja ja liikemies Jarmo Eskelinen Kuopiosta, toimitusjohtaja Saara Remes Lahdesta, pääkirjanpitäjä Kirsti Laasasenaho, musiikkiopiston rehtori Seppo Torpo Kauhajoelta, yrittäjä ja musiikin harrastaja Veli-Matti Turunen Hollolasta. Talkoopohjaiselle työlle oli jo alussa päätetty, että toimivalle elimelle on saatava kiertoa, etteivät tehtävät kasaudu liiaksi samoille henkilöille liian pitkäksi aikaa.

Liiton puheenjohtajina ova toimineet

Urpo Jokinen 1994-
Mikko Kalliomaa
Juha Lindbohm 2004-2006
Ari Niskanen 2006-2008
Jussi Mattila 2008-2010
Ari Niskanen 2010-2013
Pekka Nebelung 2013-

Perustamisen puuhamiehen Reino Suomisen mukaan haluttiin luoda yhteisö, jonka viihdekuorolaiset tuntisivat omakseen ja joka palvelisi pieniäkin kuoroja. Toiminnan tavoitteiksi mainittiin erityisesti viihdemusiikin tason parantaminen ja monipuolistaminen. Organisaatio haluttiin pitää kevyenä ja joustavana ettei jäsenenä ololle tulisi taloudellisia esteitä. Alusta alkaen päätettiin pitää joka toinen vuosi koko jäsenistölle tarkoitettu tapahtuma, johon sisältyisi jokin viihdelauluun liittyvä koulutusaspekti. Tärkeänä pidettiin myös nuottipankin ja äänitearkiston perustamista.

Vajaassa vuodessa Viihdekuoroliittoon liittyikin yli 20 jäsenkuoroa, joissa laulajia oli n. 500. Liiton jäsenmäärä on heilahdellut vuosien varrella alun muutaman sadan henkilön ja muutaman kuoron määrästä maksimissaan n. 1300 jäseneen ja yli 30 kuoroon. Vuoden 2013 liittyminen Sulasoliin aiheutti isoja muutoksia sekä liiton toimintaan että jäsenmäärään.

Ensimmäiset viihdekuoropäivät pidettiin jo 1995 Helsingissä, johon osallistui 18 kuoroa ja lavalle nousi yhteisesiintymisessä 400 laulajaa. Alussa yhteistapaamiset olivat koulutuksellisia ja viihteellisiä yhdessäolotilaisuuksia, mutta katselmusten lisäksi hämeenlinnalaiset Harri Korko ja Oskari Kosola saivat muut nostamaan profiilia myös kilpailemisen suhteen. Heidän aikaansaannoksiaan ovat myös useat liiton kiertopalkinnot. Joka toinen vuosi järjestetyt valtakunnalliset Viihdekuoropäivät ovat olleet merkittäviä sosiaalisia tapahtumia viihdekuorolaisille eri puolilta Suomea. Tapahtumista on monelle kertynyt monia elinikäisiä ystävyyssuhteita laulullisen annin ohella.

Tiedotus hoidettiin aluksi jäsenkirjeillä. Jäsenistön kasvaessa alettiin julkaista omaa Kuoroviihde-lehteä, jonka nimen on keksinyt Rauman Hupiköörin johtaja Reino Suominen. Toimitussieluna toimi alusta alkaen Eeva Koivula Hollolasta. Liitto julkaisi lehteä vuodesta 1998 kunnes se siirrettiin verkossa ilmestyväksi v. 2012. Sulasoliin liittymisen jälkeen oman lehden valmistus lopetettiin, koska jäsenistö sai kotiin kannettuna neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Sulasol-lehden. Liiton kotisivuja on uudistettu tekniikan kehittymisen mukaan ajan tasalle. Viimeksi vuonna 2014 liitto uudisti omat kotisivunsa käyttäjäystävällisemmiksi sekä julkisti liitolle uuden logon.

2004 Mikkeli sai järjestettäväkseen liiton valtakunnalliset Viihdekuoropäivät, johon liittyi liiton 10-vuotisjuhla, sävellyskilpailu sekä kuoro- ja yhtyelaulukilpailu. Liiton 4 kiertopalkinnon kokoelma lisääntyi silloin Mikkelin kaupungin lahjoittamalla Opan lautasella.

Viihdekuorojen taso on huimasti noussut liiton toimintavuosien aikana ja yleinen arvostus viihteellistä kuorolaulua kohtaan on myös noussut vuosien varrella. Televisio on myötävaikuttanut positiivisesti kuorolaulun suosioon mm. Kuorosota- ja Suomen paras kuoro- ohjelmillaan. Samoin viime vuosina julkisuutta saaneet tutkimukset kuorolaulun terveellisyydestä ovat houkutelleen uusia harrastajia kuorolaulun pariin. Kuorolaulunhan on todettu pidentävän ikää ja parantavan elämisen laatua !