Muisteluja laulajan ja -vähän soittajankin taipaleelta

Yhteistä meille kuorolaisille on halu laulaa ryhmässä, esittää musiikkia, lauluja. Musikaaliset laulunystävät on saatu yhteen. Kuorotoiminta antaa harjoitusten, matkojen, esiintymisten ja muun tähän liittyvän myötä mukavaa vastapainoa työlle ja muille harrastuksille. Useampiin nykyharrastuksiin verraten se ei myöskään vaadi merkittäviä kustannuksia.

Kuorotoiminta muodostaa monimuotoisen sosiaalisen ympäristön ja toimii näinkin vapaa-ajanvieton täydentäjänä. Tuoretta väitöskirjaa väljästi siteeraten: ”Tähän hankkeeseen, niin kuin kaikkeen mihin olen vuosien aikana ryhtynyt, on lähipiirini suhtautunut kannustavasti tietäen kokemuksesta, että kaikki hyödyllinen mihin olen tarttunut pitää minut poissa huonommista harrastuksista”.

Jokaisella meillä on omat taustamme laulajana. Osaltani musiikki astui kuvaan isoveljen Dallape -hanurin muodossa ollessani n. 7 v. ”Rintataskun kohdalta se Emma-valssi lähti”. Myöhemmin pääsin salaa soittelemaan isoa 5-rivistä Hagströmiä. Sieltä lähtien on hanuri jotenkin kulkenut mukana. Muun muassa palokunnissa ja työväenyhdistyksissä harrastetun vahvan torvensoittoperinteen pohjalta teki veistonopettaja Alvar Korpi Kuusankoskella merkittävää kulttuurityötä opettamalla meille n.13-vuotiaille musiikin alkeita ja torven soittoa. Yllätys kotona oli suuri kun pyöränsarvessa toin tenorin ja aloin ”harjoitella”. Soitettiin Alvarin sovittamina ”Jumalan kunnia luonnossa, Mantshurian kukkuloilla, Maa on niin kaunis jne”, monipuolista musiikkia. Sieltä lähtien torvimusiikki on aina kolahtanut. ” Kesäilta, koivut, tanssilava, torviseitsikko, Taikayö-valssi. jne..”

1970-luvun alussa pääsin ensi vuonna 100 vuotta täyttävään Lahden Mieskuoroon johtajanaan musiikkineuvos Paavo Kiiski. LM:llä oli jo silloin myös viihdekonsertteja. Kymmenvuotinen harrastus jäi opintojen aiheuttaessa liikaa poissaoloa kun mieskuoron harjoituksista saa olla pois vaan kahdesta syystä, eli: ”omat hautajaiset tai kohtuuton humalatila”.

Reilu kymmenen vuotta sitten alkoi laulaminen svengaavamman, säestyksellisen musiikin parissa kun onnistuin pääsemään Matti Reinikan johtamaan Lahden Viihdekuoroon, jonka konserteissa mielenkiinto tähän laulutapaan oli herännyt. Vuosien varrella on tullut lähes huomaamattaan harjoitelluksi yllättävän paljon lauluja. Olisiko näistä saaduista kokemuksista laulajan, kuoronjohtajan, kuoron ja/ tai yleensä kuorotoiminnan kannalta merkitystä ?

· Myös harrastaessaan, pyrkii aikuinen vaistomaisesti kohtuulliseen tehokkuuteen, ajankäyttöön ja saavuttamaan mieleisiään tuloksia. Siksi on mielestäni erityisesti laulunjohtajan kannalta tärkeää, että harjoituksissa/ esityksissä on riittävästi laulajia kunkin tilanteen mukaan. Tämän tsekkaaminen jää monesti äänenvalvojan huoleksi. Parhaita harjoitukset onnistuu kun laulut ovat ennalta tiedossa, nuotit mukana ja muut harjoittamista haittaavat tekijät vähissä. ” Musiikki lähtee hiljaisuudesta ” eli viimeistään kun laulunjohtajan kädet ovat ylhäällä.

· Esiintymistilanteen pienen tai suuremman jännityksen suhteen jokaisella laulajalla omat keinonsa. Ylimääräistä jännitystä mielestäni vähentää kun esiintymispaikasta on ennakkotietoa: korokkeet, muut lavasteet, ryhmän koko, voiko kuoro pitkässä konsertissa välillä istua, joku voisi käydä paikan päällä katsomassa jne.. Näillä pieniltä tuntuvilla ennakkotoimenpiteillä voi rutkasti parantaa esiintymisen hyötysuhdetta. Parhaiten jännitystä poistaa kun osaa laulut, -ilman nuottia.

· Kuorotoimintaan parhaimmillaan kuuluu ”kukin vuorollaan” talkoo-periaate, jolloin kuorosta ketterästi löytyy vapaaehtoisia tekijöitä asioita hoitamaan. Kuoron johto tai puheenjohtaja usein puurtavat tehtävissä, joissa oikein delegoituina muut kuoron jäsenet olisivat avuksi.

· ”Nuotin päälle pitää sen verran ymmärtää, ettei kääri niihin eväitä eikä revi niitä” Jos näitä pulmia on niin voisi jakaa uudelleen Mikko Kalliomaan eräillä viihdekuoropäivillä pitämän esitelmän 14-sivuista monistetta ”Mitä jokaisen musiikin harrastajan tulisi tietää nuoteista”. Harjoituksen alussa voisi esim. laulunjohtaja käydä näitä teoria-asioita läpi . Pieni kertaus ei liene kenellekään pahitteeksi.

Hyvää Kesää laulellaan ja soitellaan !

Kauko Hovilainen